PSYKOLOGIA

ILTARADIO 2: Sotilaspsykologia, moraalinen vaurio ja sairaalloinen uteliaisuus. (Alex Siira & Julius Tuomarla.) #74.

Thu, 14 May 2026 09:00:00 +0300

Tekeekö jatkuva sotasisältö meistä brutaalimpia?
Voiko ihminen traumatisoitua oman toimintansa seurauksena?
Mitä psykologisia seikkoja yhteiskuntamme militarisaatioon liittyy?

Uudessa ILTARADIO-Jaksossa keskustelemme Alex Siiran ja Julius Tuomarlan kanssa sotilaspsykologiasta!

ILTARADIO-formaatissa kutsun ystäviäni kylään keskustelemaan psykologisista aiheista, jotka heillä ovat viime aikoina pyörineet mielessä. Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty.

Alex ja Julius ovat psykologian maisteriopiskelijoita Tampereen yliopistolta, ja ovat molemmat työskennelleet Suomen Puolustusvoimilla.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä.
Suuret kiitokset.

TikTok: @oskarimagga
Instagram: @oskarimagga
Verkkosivut: oskarimagga.com

Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Barbapapa-syndrooma: Kuinka lopettaa haitallinen mukautuminen ja löytää oma itsensä? (Pekka Tölli.) #73

Thu, 07 May 2026 05:00:00 +0300

Miten lopettaa liiallinen mukautuminen? Miten olla oma itse?

Miten voi tunnistaa, milloin on aito itselleen ja muille, tai milloin on jonkinlainen haitallinen rooli päällä?

Jaksossa keskustellaan mukautumisen psykologiasta ja aitoudesta.

Mukautuminen voi olla miellyttämistä tai pätemistä. Vaikka käytös olisi pinnaltaan hyvin erilaista, sekä miellyttämis- että pätemiskäyttäytymistä yhdistävät kuitenkin psykologisten tarpeiden täyttäminen.

Kuten Barbapapat, ihmiset ratkaisevat erilaisia ongelmiaan muovautumalla erilaisiin muotoihin. Toisin kuin Barbapapat, tarpeeksi venyttyään ihmiset eivät pysty palautumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa.

Kun kaksi maailmaa kohtaavat, joihin ihminen on mukautunut erilaisiksi, seuraa konflikti.

Vieraana jaksossa on Pekka Tölli, Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi ja tietokirjailija. Tölli käsittelee uudessa, vasta julkaistussa kirjassaan aitoutta ja mukautumista.

Kirja:

Miten olla minä? Kohti tasapainoista elämää itseä hylkäämättä ja toisia hukkaamatta.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Milloin terapia ei toimi? (Sinnu Savola). #72

Sat, 25 Apr 2026 10:00:00 +0300

Terapia ei aina toimi. Miksi?

Puhumme jaksossa Sinnu Savolan kanssa siitä, mitkä tekijät voivat tehdä terapiasta tehotonta, ja mitä tällöin kannattaisi kokeilla.

Mistä tietää, onko oma terapia lähtenyt jotenkin sivuraiteille, vai onko kyse vain yleisestä epävarmuudesta ja hoitoon liittyvästä epämukavuudesta?

Jos miettii itse terapian aloittamista, miten arvioida, olisiko se itselle hyödyllistä?

Sini-Sofia Savola ("Sinnu") on psykologi, terveyspsykologian erikoispsykologi,
kouluttaja ja konsultti. Hän on myös "Niinku asia on" -podcastin juontaja (entinen "Psykologiaa ja kaikenlaista").

Käykää kurkkaamassa! Sieltä löytyy lisää
sisältöä tämänkin jakson aiheista! 😎

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miten päästä sosiaalisen ahdistuksen vallasta? (Klaus Ranta.) #71

Fri, 17 Apr 2026 11:00:00 +0300

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Sosiaalinen ahdistus hallitsee valtavaa osaa kansastamme. Mistä sosiaaliset pelot nousevat? Mikä niitä pitää yllä, ja miten niiden vallasta voisi vapautua?

Kun kontrolloit jokaista sanaasi, valmistaudut keskusteluihin etukäteen ja yrität peittää jotain "puutteellista" itsessäsi, huomiosi kiinnittyy kokonaan itseesi. Et kuuntele toista. Et ole läsnä. Etkä koskaan saa palautetta siitä, kelpaatko sellaisena kuin olet, koska et näytä sitä kenellekään.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Klaus Rannan kanssa sosiaalisen ahdistuksen mekanismeista ja siitä, miten niitä voi purkaa. Klaus Ranta on sosiaalisen ahdistuksen teemoihin erikoistunut kouluttajapsykoterapeutti, psykologi ja psykiatri.

Jakson aiheita:

Sosiaalisen ahdistuksen evolutiivinen logiikka
Milloin epäsosiaalisuus on normaalia, ja milloin siitä tulee ongelma?
Turvakäyttäytyminen: miten jännittäjä sabotoi itseään?
Haavoittuvuuden näyttäminen lähentää ihmisiä, vaikka mieli ennustaa päinvastaista
Kiusaamisen ja sosiaalisen trauman yhteys: kahdella kolmasosalla on oikeita torjuntakokemuksia
Miksi tekeminen on aliarvostettua ja ajattelu yliarvostettua

Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä.

Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista:

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Ajatusansat, jotka tekevät ihmisestä yksinäisen. (Arto Pietikäinen.) #70

Thu, 09 Apr 2026 16:00:00 +0300

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

"He varmasti ajattelevat minusta pahaa." "Nolaan itseni, jos menen sinne." "Ketään ei kiinnosta minun tekemiseni."

Mieli liioittelee, valehtelee ja ennustaa asioita, joita ei tule koskaan tapahtumaan. Ja me uskotaan sitä kyseenalaistamatta.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa ajatusansoista, jotka ajavat ihmisen eristäytymään. Arto on yksi Suomen arvostetuimmista psykologeista ja suomalaisen hyväksymis- ja omistautumisterapiakentän tunnistettavin hahmo.

Ajatusansojen lisäksi saat jaksosta psykologisen harjoituksen, joka auttaa sinua eriytymään ajatuksista, jotka estävät sinua tekemästä mitä todella haluaisit.

Jakson aiheita:

Mielen lukeminen: miksi luulet tietäväsi, mitä muut sinusta ajattelevat
Miten oppimishistoria rakentaa "minätarina-ansan", joka kaventaa koko elämää
Miksi ei tarvitse muuttaa ajatuksiasi tehdäksesi muutoksen
Bussi-metafora elämällesi
Myötätunto eteenpäin puskevana voimana

Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä.

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Näin kiintymyssuhdestrategia vaikuttaa sosiaaliseen elämääsi. (Eira Eklund-Mikola). #69

Fri, 03 Apr 2026 11:00:00 +0300

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Kuinka pikkulapsena rakentunut malli kiintymisestä vaikuttaa meihin aikuisinakin?

Kun astut huoneeseen täynnä tuntemattomia ihmisiä, sinulla on jo valmiina ennakko-olettamus siitä, miten he suhtautuvat sinuun. 🤔

Tällainen suhtautumistapa on rakentunut pitkän oppimishistorian aikana, alkaen vauvaiästä ja osittain jopa kohdusta.

Kiintymyssuhdeteoria tunnetaan yleensä parisuhde- tai vauva-aiheena. Mutta sen ydin on jotain laajempaa: se on teoria siitä, miten aivot rakentavat mallin itsestä ja muista, sekä miten tuo malli ohjaa kaikkea sosiaalista toimintaa läpi elämän.

Jos varhainen kokemus on opettanut, että muihin ei voi luottaa, niin huoneeseen astuminen voi tarkoittaa: sydän pamppaa, katse kiertelee, itsestä tuntuu jotenkin väärältä. Toinen taas katsoo silmiin, on utelias, luottaa tulevansa otetuksi vastaan. Sama huone. Täysin eri kokemus.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhun psykologi ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikolan kanssa siitä, miten kiintymyssuhdetyyli ja -tausta näkyvät sosiaalisessa elämässä ja ystävyyssuhteissa.

Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä. Sosiaalisen eristäytymisen ja vetäytymisen taustalla voi olla oletus siitä, että muille ei kannata avautua. Tällaisten oletusten taustalla voi olla oma kiintymyssuhdehistoria.

Jakson aiheita:

Miten lapsuuden kiintymyskokemus muuttuu tiedostamattomaksi toimintamalliksi aikuisuudessa?
Miten sama pelko, joka ohjasi lasta, ohjaa aikuista sosiaalisissa tilanteissa?
Miksi vetäytyminen ruokkii itseään: kun suojaudut, muut saattavat tulkita sen ylimielisyydeksi ja negatiivinen kierre alkaa
Miten tunnistaa oma strategiansa: hyökkäätkö vai vetäydytkö, kun tunneyhteys katkeaa?

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Triggervaroitukset eivät toimi ja ovat haitallisia. #68

Fri, 13 Mar 2026 09:00:00 +0200

Posttraumaattiseen oireiluun kuuluu takaumia menneestä, aikahahmotuksen häiriintymistä, vireysjärjestelmän poikkeuksellista toimintaa, muutoksia ajattelussa ja mielialassa, sekä välttämiskäyttäytymistä.

Yhteiskuntana olemme hyvää tarkoittaen alkaneet huomioida posttraumaattisesti oireilevia. Tässä jaksossa argumentoin, että yksi näkyvimmistä huomiointitavoista, sisältövaroitusten laajentunut käyttö, ei kuitenkaan toimi ja on lopulta haitallista.

Yksilöön kohdistuvien haittojen lisäksi se antaa yhteiskuntatasolla uskottavuutta pseudoterapeuttiselle ajattelulle, jossa huomaamattomasti kannustetaan ongelmaa ylläpitävään käyttäytymiseen.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Menneisyys ihmissuhteissasi: sosiaalinen trauma ja kiusaamisväkivalta. (Tomi Bergström). #67

Fri, 06 Mar 2026 07:00:00 +0200

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen.

Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä.

Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä?

Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme?

Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström.

Jakson aiheita:

Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöön
Miten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksi
Menneisyyden äänien puhe omassa mielessä
Korjaavien kokemusten psykologiaa
Milloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi olla niin korkea?

Jakso on toinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä.

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miksi ihminen eristäytyy? Sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin psykologiaa. (Artti Kellokumpu & Ville Manninen.) #66

Fri, 27 Feb 2026 10:00:00 +0200

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.

Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa.

Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin.

Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista".

Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä.

Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja.

Jakson aiheita:

- Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori
- Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä
- Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille?
- Miten neljän seinän sisässä oleminen vaikuttaa aikakäsitykseen?
- Hikikomorin demografia
- Verkkoon kadonneet -hankkeesta

Ville Manninen on Tampereen Settlementin Verkkoon Kadonneet -hankkeen koordinaattori, ja on tehnyt töitä sosiaalisesti vetäytyneiden ihmisten kanssa, verkon välityksellä.

Artti Kellokumpu on tohtoritutkija, joka on tehnyt väitöskirjan hikikomori-aiheesta, tutkimalla mm. hikikomero-ylilautakanavalla käytyjä keskusteluja.

Jakso on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä. Seuraavassa osassa puhutaan traumoista ja kiusaamisväkivallasta.

punainenristi.fi/verkkoapu

voimahanke.info

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Vainoaminen, gaslighting ja piilotettu väkivalta. (Meri Ala-Huikku). #65

Fri, 20 Feb 2026 09:00:00 +0200

Romantiikka väkivallan välineenä, ja muita piilotetun väkivallan muotoja.

Käsittelemme jaksossa Meri Ala-Huikun kanssa vainoamisen ja sumuttamisen ("gaslightingin") psykologiaa. Lisäksi puhumme harvemmin havaituista väkivallan muodoista, joita tapahtuu esimerkiksi lapsettomissa perheissä, kehitysvammaisia kohtaan ja vanhainkodeissa.

- Mistä vainoaminen koostuu? Kuuluuko siihen vilpitöntä uskoa, että toinen kyllä palaa kanssani yhteen, vaikka hankkiikin nyt lähestymiskieltoa? Mistä tämä kertoisi?

- Sadismi ja mielen järkkyneisyys vainoajien ja sumuttajien kesken.

- Sarjavainoajat.

- Miten romantiikkaa ja pinnallisesti positiivisia asioita voidaan käyttää vainonnan keinona.

- Rakenteellinen väkivalta vanhuksia kohtaan. Miten väsyneisyys ja leipääntyneisyys voivat pelata roolia tässä.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mielen "terveyttä" ei ole olemassa. (Tomi Bergström). #64

Fri, 13 Feb 2026 18:00:00 +0200

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.

Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun.

Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?

Jakson aiheita:

- Mihin psykiatria perustuu?

- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?

- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?

- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miksi ihminen viiltelee? (Katja Myllyviita). #63

Fri, 23 Jan 2026 12:00:00 +0200

Viiltely ihmetyttää läheisiä ja usein viiltelijää itseäänkin.

Kaikki käyttäytyminen tapahtuu aina omassa asiayhteydessään ja sillä on aina jokin tarkoitus. Sama pätee viiltelyyn. Jaksossa keskustelemme Katja Myllyviidan kanssa viiltelyn funktioista ja siihen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä:

- Viiltelyn 6 toiminnallista funktiota
- Miten ihmiset tyypillisesti suhtautuvat viiltelyyn
- Queer-ihmisten viiltelykäyttäytyminen
- Kuinka viiltelyä hoidetaan
- Onko kyseessä riippuvuus
- Ryhmäviiltely ja viiltelemisen sosiaalinen tarttuminen
- Yleinen väärinkäsitys viiltelyn hoidosta

Katja Myllyviita on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjassaan -Vapaaksi viiltelystä (2021) Myllyviita kuvaa vuosikymmenten kliinisellä kokemuksellaan viiltelyyn liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mitä on emotionaalinen insesti? (Katja Myllyviita.) #62

Tue, 13 Jan 2026 16:00:00 +0200

Insestissä seksuaalinen käyttäytyminen kohdistetaan ihmisiin, jotka ovat liian lähellä.

Voiko samoin tehdä emootioiden kanssa? Mitä on emotionaalinen insesti?

Emotionaalisesti insestinen vanhempi kohtelee lastaan ikään kuin puolisoa tai "vertaistaan". Hän saattaa vaatia lapselta emotionaalista tukea ja läheisyyttä enemmän kuin vanhempi-lapsi-suhteessa on asiallista. Hän saattaa avautua lapselle asioista, joita lapsen ei tulisi kuulla tai käsitellä.

Aiheesta puhumassa kanssani on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita! Hän luokittelee uusimmassa, Sairas perhe -bestsellerkirjassa monia epäterveen vanhemmuuden tyyppejä.

Katjan valokuva: Heidi-Hanna Karhu

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

ILTARADIO 1: Maailma projektiivisena kenttänä

Sat, 03 Jan 2026 15:00:00 +0200

Tervetuloa PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradioon!

Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty. No, olutta ei välttämättä tarvita, mutta tunnelma tulee olemaan ILTARADIOSSA rento. Ei pönötetä eikä mietitä liikaa mitä sanotaan.

Nyt selviää, millaisista asioista psykologia-alan ihmiset puhuvat iltaisin! Jokainen tuo jaksoon mukaan jonkun idean tai aiheen, joka on viime aikoina liikkunut mielessä.

Sinulla on nyt kaksi eri tyylistä PSYKOLOGIA-Podcastin muotoa joista valita!

Ensimmäisessä PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradiossa ovat vieraina psykologian maisteriopiskelijat Nette Hurme, Tatu Polamo ja Julius Heino!

Lets mennään.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Onko ihminen tehty pelaamaan? (Samuli Shintami). #60

Fri, 12 Dec 2025 08:00:00 +0200

Pelit ja pelillisyys ovat ihmisessä syvällä. Kuinka syvällä?

Pelien suhteen puhutaan yleensä vain "ruutuajasta" ja peliriippuvuuksista, ja harva kehtaa rehdisti sanoa harrastavansa pelaamista. Peleillä on kuitenkin voimakas ja aito positiivinenkin vaikutus maailmaan. Lapsesta asti ihminen oppii leikkien kautta valtavasti asioita sosiaalisesta maailmasta, moraalista ja itsestään. Ihmiset haluavat pelata ja leikkiä.

Pelillistäminen tarkoittaa asioiden tekemistä pelien kaltaiseksi. Jos osaa katsoa, pelillisyyttä näkyy kaikkialla. Oikeastaan laajasti tulkittuna suurin osa ihmisten luomista instituutioista, töistä, harrastuksista ja tavoitteista voidaan määritellä tietynlaiseksi peliksi, jossa on sääntöjä, pelivälineitä ja tavoitteita.

Vieraanani aiheista puhumassa on psykologi Samuli Shintami.

Aiheita:

- Mitä pelit ja pelien vetovoima kertovat ihmisyydestä?

- Erillinen identiteetti pelimaailmassa - haitallista todellisuuden pakoako?

- Onko pelissä edistyminen "oikeaa" edistymistä?

- Kuinka pelata viisaammin?

- Stressiä aiheuttavat ja sinnikkyyttä vaativat pelit.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Voiko toista pelätä ja rakastaa samaan aikaan? (Meri Ala-Huikku). #59

Fri, 28 Nov 2025 07:00:00 +0200

Miten väkivaltaisuus syöpyy sisälle perheeseen?

Lähisuhdeväkivalta on ilmiö, jossa satuttaminen, kontrolli ja pelko kietoutuvat ihmissuhteeseen, jonka kuuluisi olla turvallinen. Se voi sisältää fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista tai sosiaalista väkivaltaa. Useimmiten se on jonkinlainen yhdistelmä näistä. Väkivalta ei synny tyhjästä. Ensin se voi näkyä esimerkiksi kontrollina, sitten eristämisenä ja lopulta avoimena väkivaltana. Ilmiön ytimessä on vallan ja alistamisen dynamiikka.

Väkivalta ei ole koskaan yksityinen asia. Tekijä on aina itse vastuussa väkivallasta. Se ei ole ikinä uhrin syy.

Meri Ala-Huikku on väkivaltatyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueella. Hän on työskennellyt väkivaltaa vastaan mm. MARAK-puheenjohtajana ja Barnahus-koordinaattorina. MARAK eli moniammatillinen riskinarviointi on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. Barnahus-hankkeessa puolestaan tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.

Jaksossa käsitellään mm.:

Miksi joku on väkivaltainen kumppaniaan kohtaan?
Miksi uhri ei lähde vaarallisesta suhteesta?
Voiko samaan aikaan rakastaa ja pelätä?
Miten väkivalta vanhempien välillä muokkaa lapsen kehitystä?
Miten rakennetaan toimiva turvasuunnitelma?
Mustasukkaisuuden rooli väkivallan dynamiikassa
Miten väkivaltainen kierre voidaan pysäyttää?
Uhrin selviytymisstrategiat ja hengissä pysymisen psykologia

Jakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella kasvatus- ja perheneuvolassa.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miten lapsi käsittelee kuolemaa? (Eija Tuukkanen & Virpi Niemi). #58

Tue, 18 Nov 2025 16:00:00 +0200

Kun kuolema kohtaa perheen.

Jaksossa keskustelemme Eija Tuukkasen (Terhokoti) ja Virpi Niemen kanssa lapsen surusta. Miten vanhemman tai muun läheisen kuolema vaikuttaa lapseen?

Eija Tuukkanen on kirjoittanut kirjan Lapsen suru: Hyvin hyvä puhua kuolemasta. Kirjassa hän käy läpi lasten erilaisia tapoja reagoida menetyksiin ja perheenjäsentä odottavaan kuolemaan. Kuinka lapsen ajatukset tulisi huomioida? Pitkään on ajateltu, ettei lapsi voi ymmärtää kuolemasta juuri mitään. Tuukkasen mukaan kuolema on usein lapselle suoraviivaisempi asia kuin luullaan. Kielelliset perinteet, häpeily ja liikavarovaisuus tekevät siitä monimutkaisen.

Virpi Niemi on itse menettänyt miehensä suolistosyöpään, ja kertoo jaksossa tarinansa. Hän kohtasi tuohon aikaan parivuotiaan Varpu-tyttärensä kanssa perheenisän kuoleman suoraan. Tuolloin Eija Tuukkanen toimi Varpun työntekijänä Terhokodin kautta. Terhokoti on vaativan erityistason saattohoitokoti Helsingissä.

Jakson aiheita:
- Kuinka puhua elämän päättymisestä?

- Häpeily ja varovaisuus kuoleman ympärillä.

- Tilaa, taukoa, tunteita -periaate.

- Ruumiin kohtaaminen.

- Lapsen tavat testailla aikuisia ja tutkia heidän reaktioitaan kuoleman teeman ympärillä.

- Hautajaiset lapsen näkökulmasta.

- Mitä kaikkea kaksivuotias voi ymmärtää?

Jakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa, osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Terveyspsykologia: Kuinka muuttaa elämäntapa? (Petri Karkkola & Taina Hintsa). #57

Fri, 07 Nov 2025 08:00:00 +0200

Terveyspsykologia tutkii ihmisen terveyskäyttäytymistä. Miksi muutosta on niin vaikeaa saada aikaan?

Kuinka tehdään kestävä elämäntapamuutos?

Tiedetään, että vaikka ihmistä informoidaan kuinka hänen tekemistään epäterveellisistä valinnoista, tämä harvoin lisää terveellisempää käytöstä. Miksi?

Vieraanani puhumassa aiheesta ovat terveyspsykologian erikoispsykologit Petri Karkkola ja Taina Hintsa.

Aiheina mm.:
- Mitä "terveys" tarkoittaa
- Miksi tieto ei motivoi?
- Pitäisikö epäterveellisistä valinnoista rankaista?
- Onko "hyvät ja huonot elintavat" -jaottelussa järkeä. Mistä tällainen tulee?
- Mitä töitä tekee terveyspsykologi?

Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus on suunnattu terveydenhuollossa, sairaanhoidossa, työterveyshuollossa, kuntoutuksessa ja organisaatioiden kehittämistehtävissä toimiville psykologeille. Erikoispsykologi on mukana ratkaisemassa terveyden, sairauden ja toimintakyvyn haasteita yksilöiden, ryhmien ja erilaisten yhteisöjen kanssa.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Onko terapeutti nykyajan pappi, shamaani ja kauppias? (Sinnu Savola.) #56

Fri, 24 Oct 2025 09:00:00 +0300

Terapeutti shamaanina ja kauppiaana!

Puhumme jaksossa Sinnu Savolan kanssa siitä, millaisia rooleja terapeutti on yhteiskunnassa
ottanut. Hyvä terapeutti on kuin pappi, shamaani ja kauppamies.

Näin Sinnu väittää uudessa podcastissään, ja olen samaa mieltä.🎙

Sini-Sofia Savola ("Sinnu") on psykologi, terveyspsykologian erikoispsykologi,
kouluttaja ja konsultti. Hän on myös "Niinku asia on" -podcastin juontaja (entinen "Psykologiaa ja kaikenlaista").

Käykää kurkkaamassa! Sieltä löytyy lisää
sisältöä tämänkin jakson aiheista! 😎

Jakson sisältöjä:

- Terapeutti tunnustusten kuulijana ja salaisuuksien pitäjänä

- Terapia shamanistisena riittinä

- Terapeutin opit kuin perinnöllinen viisauskirjallisuus

- Mitä terapeutti myy ja miten?

- Psykologisten testien samankaltaisuudet astrologian ja tarot-korttien kanssa

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Irti tupakasta & TikTokista! Riippuvuuden psykologiset funktiot ja vahvistimet. (Arto Pietikäinen.) #55

Fri, 17 Oct 2025 09:00:00 +0300

Ihminen voi tulla riippuvaiseksi mistä tahansa, mutta miten riippuvuus syntyy?

Jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa riippuvuuksien psykologiasta.

Jakson sisältöjä:
- Riippuvuuksien eri funktiot, eli mitä tarkoituksia riippuvuus voi palvella
- Tupakoinnin lopettamisen psykologia
- Hienovaraiset ja salaperäiset käyttäytymisen palkinnot
- Nykyajan uudet riippuvuudet

Arto Pietikäinen on Suomen kunnioitetuimpia psykologeja. Hänet tunnetaan erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapian uranuurtajana.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Syvyyspsykologia: Carl Jung, arkkityypit & kollektiivinen alitajunta. (Nina Pyykkönen.) #54

Fri, 03 Oct 2025 07:00:00 +0300

Syvyyspsykologiaa, Jungia ja alitajuntaa!

Nyt syvennytään syvyyspsykologi Nina Pyykkösen kanssa Carl Jungiin, arkkityyppeihin, kollektiiviseen alitajuntaan ja muihinkin hieman esoteerisempiin tai mystisempiin psykologian haaroihin.

- Mistä syvyyspsykologiassa on kyse?

- Carl Jung ja hänen suhteensa alitajuntaan.

- Jungilainen coaching. Mitä jungilaisella vastaanotolla tehdään, ja miksi?

- Freudin ja Jungin suhde.

- Miten mystiseen tulisi suhtautua?

- Mitä akateeminen psykologia ei tällä hetkellä näe? Mitä se ei kunnioita?

Nina Pyykkönen on erikoispsykologi, psykoterapeutti, ekoterapeutti ja Jungilainen Coach. Hän on myös joogaohjaaja, qigongohjaaja ja psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtaja.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Vääristävät peilit & pelit joita pelataan: Persoonallisuushäiriöt perheessä. (Minisarja 3/3. Jan-Henry Stenberg.) #53

Fri, 26 Sep 2025 07:00:00 +0300

Mitä jos vanhemmalla tai kumppanilla on persoonallisuushäiriö?

Tämä asettaa erityisen haastavan ongelman. Miten saada ihminen huomaamaan oma erikoinen tai hankala käyttäytyminen?

Entä jos on parisuhteessa vaikkapa narsistin kanssa? Mitä tehdä ja ajatella? Jos on halunnut seurustella tämän ihmisen kanssa, kuinka sitten voi nostaa esille hänen persoonallisuutensa ongelmana? Eikö tämä ollut juuri se, mihin ihastuitkin?

Toisaalta persoonallisuus ei ole vain YKSI asia, jokin koherentti kokonaisuus, vaan sarja erilaisia piirteitä ja taipumuksia. Persoonallisuushäiriöissä jotkin näistä piirteistä ovat ylikorostuneita, ja niitä halutaan säätää.

Käsittelemme jaksossa Jan-Henry Stenbergin (HUS:in psykiatrian johtavan psykologin ja linjajohtajan) kanssa mm. seuraavia:

- Kuinka tunnistaa persoonallisuushäiriöisen kanssa pelattavat pelit, joihin helposti yhdessä päädytään?

- Miten lapsen tai nuoren tulisi ajatella, jos hän tunnistaa vanhemmassaan häiriintyneitä piirteitä? Kuinka hakea apua?

- Miten persoonallisuushäiriö perheessä voi vaikuttaa lapseen tai nuoreen?

- Persoonallisuushäiriöissä ei ole vakuutustapahtumaa. Ei ole mitään tilannetta, jossa ihminen olisi "sairastunut". Kuinka tämä vaikuttaa?

- Kiusaaminen ja tunnekylmyys. Olemmeko unohtaneet kovat keinot kiusaamisen vähentämisessä?

Jakso on toteutettu osana työtäni Seinäjoen perhekeskuksella, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Tämä oli viimeinen osa Stenbergin kanssa toteuttamaamme minisarjaa. Toivottavasti oli teille hyödyllinen. Kahden viikon päästä palataan taas!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Narsismin psykologia. Skitsoidisuus. Prototyyppiset persoonallisuushäiriöt. (Minisarja 2/3. Jan-Henry Stenberg.) #52.

Fri, 19 Sep 2025 06:00:00 +0300

Nyt puhutaan narsismista, eristäytyneestä eli skitsoidisesta persoonallisuushäiriöstä ja muistakin ns. prototyyppihäiriöistä!

Minisarjan toisesssa osassa keskitymme Jan-Henry Stenbergin kanssa siis siihen, miten persoonan häiriintyminen todellisuudessa näkyy näissä diagnooseissa, joita usein heitellään arkikielessä kevyestikin ja aiheetta.

Jan-Henry Stenberg on HUS:in psykiatrian linjajohtaja ja johtava psykologi.

Aiheita:

- Narsismin ydinpiirteet

- Narsismi ja salaliittoteoriat

- Narsismin evolutiiviset hyödyt

- Mistä häiriöt syntyvät

- Häiriintynyt epäsosiaalisuus ja eristäytyneisyys

- Skitsotypaalisen ja pakko-oireisen persoonallisuushäiriön yhteydet skitsofreniaan ja pakko-oireiseen ahdistuneisuushäiriöön

- Keisarin uudet vaatteet ja persoonallisuushäiriöt

- Oiredimensiot uusissa persoonallisuushäiriöluokituksissa

Seuraavana perjantaina puhutaan persoonallisuushäiriöistä perheissä!

Palaa silloin kuulolle.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Persoonallisuushäiriöt: Merkitys & juuret. (Minisarja 1/3. Jan-Henry Stenberg.) # 51.

Fri, 12 Sep 2025 07:00:00 +0300

Miten persoonallisuushäiriöt muodostuvat, ja miksi niitä on olemassa?

PSYKOLOGIA-Podcastin uudessa, kolmiosaisessa minisarjassa käsittelemme Jan-Henry Stenbergin kanssa persoonallisuushäiriöitä. Jan-Henry on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian johtava psykologi, sekä digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. Hän on tehnyt elämänsä töitä äärimmäisten persoonallisuuksien kanssa.

Ensimmäisessä jaksossa puhumme siitä, mistä persoonallisuushäiriöistä on kyse, kuinka ne määritellään ja miten ne voivat näkyä.

Missä mielessä persoonallisuushäiriö on häiriö? Samalla tavalla kuin asia joka ei toimi oikein, kuten sydämen vajaatoiminta? Vai kuten fyysinen sairaus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti, mutta haittaa ihmisen toimintaa, kuten syöpä? Onko persoonallisuushäiriö vain looginen seuraus ja strategia tietynlaisessa ympäristössä toimimista varten?

Lisäksi puhumme seuraavista:

- Miksi esimerkiksi narsismi ei ole valikoitunut luonnonvalinnan kautta pois? Mitä hyötyä siitä on ollut?

- Kuinka persoonallisuushäiriöitä hoidetaan?

- Miten persoonallisuushäiriö näkyy vuorovaikutuksessa?

- Erilaiset persoonallisuushäiriöluokitukset

Minisarjan toisessa jaksossa on aiheena spesifit prototyyppihäiriöt, kuten narsismi, skitsoidinen ja skitsotyyppinen persoonallisuus.

Kolmannessa jaksossa keskustelemme persoonallisuushäiriöistä perheissä. Miten toimia jos tunnistaa omalla vanhemmallaan tai kumppanillaan persoonallisuushäiriön?

Jaksot droppailevat viikottain, perjantaiaamuisin.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Hermostollinen herkkyys: Miksi jotkut mielet kokevat voimakkaammin? (Nina Pyykkönen.) #50

Fri, 29 Aug 2025 08:00:00 +0300

Mitä on hermostollinen herkkyys?

On ollut puhetta erityisherkkyydestä eli "HSP"-ilmiöstä (Highly Sensitive Person), aistiyliherkkyydestä ja muista aistimisen, havainnoinnin ja tuntemisen herkkyyteen liittyvistä ilmiöistä.

Mistä näissä on kyse? Mihin ne perustuvat? Miten ihmiset voivat hyötyä tällaisesta tiedosta, ja miten tunnistaa oma hermostollinen herkkyys, tai herkkyyden vähyys?

Vieraanani on Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, ekoterapeutti ja Jungilainen valmentaja, sekä muun muassa joogaohjaaja.

Hän toimii myös Suomen psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtajana.

Keskustelemme myös seuraavista:

- Kuinka hyödyntää oma herkkyys tai herkkyyden puute
- Mitä parisuhde- ja ihmissuhdehaasteita ja -vahvuuksia hermostolliseen herkkyyteen liittyy
- Miksi evoluutio on tuottanut vaihtelua hermostolliseen herkkyyteen
- Muiden eläinten erityisherkkyys

Tässä Ninan siteeraamia materiaaleja:

Falkenstein, T., Sartori, L., Malanchini, M., Hadfield, K., & Pluess, M. (2025). The Relationship Between Environmental Sensitivity and Common Mental-Health Problems in Adolescents and Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis. Clinical Psychological Science, 0(0).

Gowdy JM. Ultrasocial: The Evolution of Human Nature and the Quest for a Sustainable Future. Cambridge University Press; 2021.

http://www.jungian-coaching.net/

http://www.deep-earth.net/

http://www.mentalisaatio.fi/

https://www.kosmosjournal.org/kj_article/ecological-mentalizing/

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Sukupuolten arvojen erkaantuminen. (Alex Siira & Frans Horneman). #49.

Fri, 15 Aug 2025 08:00:00 +0300

Vaikuttaa siltä, että miehet ja naiset ovat erkaantumassa arvoiltaan.

Miehistä on tullut konservatiivisempia ja naisista liberaalimpia.

Aiheen johtaviin tutkijoihin kuuluva Alice Evans kutsuu ilmiötä "suureksi sukupuoliseksi erkaantumiseksi" ("The Great Gender Divergence").

Tässä PSYKOLOGIA-Podcastjaksossa keskustelemme aiheesta psykologi Frans Hornemanin ja psykologian maisteriopiskelija Alex Siiran kanssa.

Mistä tällainen muutos voisi johtua ja mihin se johtaa?

Juttelemme:

- konservatismin ja liberalismin mahdollisista vaikutuksista naisiin ja miehiin

- ns. "kulttuurillisista yrittäjistä", jotka hyödyntävät yhteiskunnan polarisaatiota kasvattaakseen omaa brändiään ja näkyvyyttään

- muunlaisista mekanismeista, jotka voivat aiheuttaa kahtiajakautumista sukupuolittain.

Alex on Pirkanmaan psykologiyhdistyksen puheenjohtaja. Frans Horneman on toiminut Mieli ry:n johtavana psykologina ja itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä.

He ovat molemmat erilaisissa kannanotoissaan osallistuneet keskusteluun miesten mielenterveydestä ja mielenmaisemista.

Risteäviä ja eriäviä näkemyksiä jakson aiheisiin liittyen löydät Tiedekulma-podcastistä ("Mitä tiedämme suomalaisten arvojen ja poliittisten asenteiden muutoksesta?")

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Outojen ympäristöjen psykologia. Aika, kiire, kuluttajuus, eristyneisyys & sosialisoituminen. (Soolojakso.) #48.

Sat, 26 Jul 2025 08:00:00 +0300

Mikä on ihmiselle ominaista, mikä outoa?

Se, mihin olemme lajina tottuneet tulee helposti unohdettua, sillä arkemme ja elämämme on täynnä asioita, jotka vievät meidät kauas luontaisista taipumuksistamme.

Kuten lehmillä, lampailla, kaloilla ja kasveilla, ihmisillekin on olemassa "normaalit" ympäristöt, joihin olemme organismina sopeutuneet, joihin luonnonvalinta on meidät muovannut.

Minkälaisia nämä "normaalit" ympäristöt ovat, ja miten tunnistaa outous? Ja miksi yrittää?

Tässä soolojaksossa ihmettelen nykyistä elämäämme, ja koitan tuoda näkyville sen kummallisuuksia.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mielenterveys pommien keskellä. (Nina Lyytinen.) #47.

Thu, 10 Jul 2025 07:00:00 +0300

Miten mieli reagoi, kun naapurustoa pommitetaan?

Miten hävittäjien tekemät, kattoja hipovat pelottelulennot ja droonien jatkuva surina yötaivaalla vaikuttavat perheisiin ja yhteisöihin?

Jaksossa keskustelemme Nina Lyytisen kanssa psykologin työstä sotilaallisten kriisien keskellä. Nina on työskennellyt pitkään vapaaehtoisena kriisialueilla, auttaen mm. Libanonin palestiinalaisleireissä ihmisiä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan, ja jäämään pakolaisslummeihin asumaan sukupolvien ajaksi.

Mistä ihmiset saavat voimaa ja toivoa?

Mitä psykologi voi enää tehdä, kun suurvoimat päättävät alkaa tappelemaan, jättäen perheet - isät, äidit ja lapset - jalkoihinsa?

Nina oli Libanonissa keikalla syksyllä -24, kun Israel aloitti aggressiivisen pommituskampanjan alueella. Hän kertoi, että alueella ollessaan tuli totuttua ajatukseen, että jos valtava räjähdys tapahtuu 1-2 kilometrin päässä, se "ei ole lähellä".

Koulutukseltaan Nina Lyytinen on erikoistunut trauma- ja kriisipsykologiaan, sekä työ- ja organisaatiopsykologiaan. Hän on myös Psykopodiaa-podcastin juontaja. Ohjelma on yksi Suomen kuunnelluimmista.

Oli kunnia saada tällainen vieras! Jos pidätte jaksosta, suositelkaa eteenpäin. Tämä auttaa. Kiitos!

Jos haluat tukea Psykologien Sosiaalisen Vastuun Azima-hankkeen työtä voit lahjoittaa haluamasi summa tilille FI33 8000 1900 7035 30, viitenumero 1656, Keräyslupa RA/2020/1295.

PSYKOLOGIA-Podcast.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Liikakiltteyden ja kusipäisyyden kronikat. Oletko sovinnollinen? (Persoona-minisarja 5/5. Lasse Karjalainen.) #46.

Tue, 17 Jun 2025 08:00:00 +0300

Persoona-sarjan viimeisessä osassa puhutaan sovinnollisuudesta!

Sovinnollisuus kertoo siitä, kuinka paljon painoarvoa ihminen antaa toisten tunteille, tarpeille ja näkökulmille. Korkea sovinnollisuus näkyy ystävällisyytenä, haluna välttää konflikteja ja taipumuksena asettua toisten puolelle.

Matala sovinnollisuus taas voi tarkoittaa suorasanaisuutta, kilpailuhenkisyyttä tai jopa itsekkyyttä. Matalan sovinnollisuuden omaava tyyppi pyrkii neuvottelemaan omasta puolestaan, kun taas sovinnollinen kaveri neuvottelee toisen puolesta.

Sovinnollisuus ei aina ole pelkästään hyve. Se voi johtaa alistumiseen, liialliseen mukautumiseen tai kyvyttömyyteen pitää omia puoliaan. Ja toisaalta, epäsovinnollinen voi joskus olla rehellinen, tehokas ja päätöksentekokykyinen siellä, missä konsensuksen hakeminen hidastaa.

Epäsovinnollisuus voi toisaalta näkyä sinä, mitä kansankielellä joskus kutsutaan "kusipäisyydeksi".

Käy kuuntelemassa!

Koko Persoona -minisarja on nyt paketissa. Aiemmissa jaksoissa käsittelimme järjestyksessä ekstroversiota, neuroottisuutta, tunnollisuutta ja avoimuutta. Käy kurkkaamassa nekin, jos et vielä ole kuunnellut!

Toivottavasti sarja antoi sinulle mahdollisuuden itsetietoisuuden lisäämiselle, ja muidenkin ihmisten ymmärtämiselle! Yhteiskunnallemme olisi tärkeää yhteinen havainto siitä, että erilaiset suhtautumis- ja käyttäytymistapamme johtuvat paljon omista persoonallisuuksistamme. Usein järkitasoiset perustelut ja syytulkinnat ovat jälkikäteen kehiteltyjä. Niillä koitamme keksiä loogista tarinaa omalle käytöksellemme, joka kuitenkin pitkälti kumpuaa yksilöiden välisistä persoonatason eroista.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Oletko avoin? Luovuutta & loputtomia ideoita. (Persoona-minisarja 4/5. w/ Lasse Karjalainen.) #45.

Tue, 10 Jun 2025 07:00:00 +0300

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan neljännessä osassa pureudumme avoimuuteen!

Avoimuus kokemuksille on piirre, joka yhdistyy uteliaisuuteen, mielikuvitukseen, estetiikan arvostamiseen, sekä haluun tutkia uusia ideoita ja kokemuksia.

Korkea avoimuus näkyy usein luovuutena, pohdiskelevuutena ja uusista ilmiöistä innostumisena – oli kyse sitten taiteesta, tieteestä tai elämäntavoista. Avoin ihminen kokee syvästi, ajatelee monimutkaisesti ja näkee asioita useista näkökulmista.

Matala avoimuus ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi "ahdasmielinen" - ainakaan sanan negatiivisessa merkityksessä. Usein matala avoimuus näkyy pragmaattisuutena, käytännönläheisyytenä ja turvallisuushakuisuutena. Kaikki eivät halua jatkuvasti ravistella maailmankuvaansa – eikä tarvitsekaan.

Avoimuus kertoo paljon siitä, miten ihminen kokee maailman ja suhtautuu siihen, mitä ei vielä tunne. Avoimuus on mm. yhteydessä liberaaliin maailmankatsomukseen.

Ensi viikolla sarjan viimeisessä osassa puhutaan sovinnollisuudesta. Sovinnollinen tyyppi neuvottelee mielummin muiden kuin itsensä puolesta, kun taas epäsovinnollinen pitää puolensa eikä vältä konfliktia.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kurinalaisuutta & itsensä piiskaamista. Oletko tunnollinen? (Persoona-minisarja 3/5. w/ Lasse Karjalainen). #44.

Tue, 03 Jun 2025 10:00:00 +0300

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan kolmannessa osassa syvennymme tunnollisuuteen!

Tunnollisuus on piirre, joka liittyy järjestelmällisyyteen, vastuullisuuteen ja kykyyn säädellä omaa käyttäytymistä pitkän aikavälin tavoitteiden suuntaisesti.

Korkea tunnollisuus näkyy usein ahkeruutena, luotettavuutena ja kurinalaisuutena. Tunnollinen ihminen tyypillisesti asettaa tavoitteita, pysyy aikatauluissa ja miettii tarkkaan ennen kuin toimii. Toisaalta hän voi myös olla ankara itselleen, uppoutua työhön liikaa tai kokea syyllisyyttä, jos ei ole jatkuvasti tehokas.

Matala tunnollisuus ei taas välttämättä tarkoita laiskuutta. Se voi näkyä joustavuutena, luovana kaaoksena tai hetkessä elämisenä. Joskus suunnitelmattomuus tuo elämään juuri sitä vaihtelua, mitä muutoin järjestelmällinen mieli ei sallisi.

Länsimaisessa työelämässä usein palkitaan tunnollisuudesta, mutta liiallisena tällainen voi kääntyä myös uupumukseksi. Joissain työtehtävissä järjestelmällisyyden tarve voi olla iso haittakin.

Jaksossa keskustelemme myös siitä, voiko tunnollisuutta harjoitella tai lieventää – ja pitäisikö.

Käy kuuntelemassa!

Ensi viikolla aiheena on avoimuus – piirre, joka liittyy uteliaisuuteen ja kiinnostukseen ideoita ja kokemuksia kohtaan.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tunteet pinnalla tänään & ennen. Oletko neuroottinen? (Persoona-minisarja 2/5. w/ Lasse Karjalainen.) #43.

Tue, 27 May 2025 10:00:00 +0300

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan toisessa osassa perehdymme Lasse Karjalaisen kanssa neuroottisuuteen!

Neuroottisuus on piirre, joka kertoo herkkyydestä kokea negatiivisia tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, häpeää tai surua. Se on yksi "big five" -piirteistä, eli viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä, joissa ihmisten voidaan katsoa vaihtelevan.

Korkea neuroottisuus ei tarkoita, että ihminen olisi jatkuvasti ahdistunut. Se tarkoittaa, että stressaavat tilanteet saattavat laukaista vahvoja reaktioita, ja palautuminen vie keskimäärin enemmän aikaa kuin vähemmän neuroottisella.

Vastaavasti matala neuroottisuus ei ole aina puhtaasti hyvä asia – joskus tunneherkkyys on merkki empatiasta, varovaisuudesta tai syvällisestä sisäisestä työskentelystä. Toisaalta voimakas tunnereaktio voi myös vähentää kykyä toimia empaattisesti, jos ihminen "lukkiutuu" omaan tunnekuohuunsa.

Kokonaisuudessaan neuroottisuus lienee piirre, joka on ihmisissä vielä sopeutunut siihen ympäristöön, jossa olemme satoja tuhansia vuosia eläneet. Kuten Lasse toteaa, harva toivoisi nykymaailmassa olevansa ENEMMÄN neuroottinen.

Jos huomaat olevasi korkealla neuroottisuudessa, jaksosta löytyy myös keinoja itsesäätelylle ja joustavuuden löytämiselle.

Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla vuorossa on tunnollisuus – piirre, joka on yhteydessä ahkeruuteen, järjestelmällisyyteen ja eliniän ennusteeseenkin.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Ekstrovertti vai introvertti? Suurin osa ei ole kumpaakaan. (Persoona-minisarja 1/5. w/ Lasse Karjalainen.) #42.

Tue, 20 May 2025 08:00:00 +0300

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme ekstroversiota!

Ekstroverttiuden ajatellaan koostuvan positiivisten tunteiden runsaudesta, sosiaalisesta aloitteellisuudesta ja innokkuudesta. Ekstrovertti luontaisemmin ottaa johtajamaisen aseman.

Introvertti taas tyypillisesti on ryhmätilanteissa mieluusti sivummalla. Hän voi silti olla tarkkaavainen, sosiaalinen observoija. Introvertti voi siis olla sosiaalisesti älykäs ja taitavakin. Hän ilmaisee tyypillisesti vähemmän "positiivista affektia", eli positiivinen tunneilmaisu on rajoitetumpaa.

On huomattavaa, että positiivisten tunteiden määrä ei sulje pois negatiivisia tunteita. Eli ihminen voi kokea paljon positiivisia JA negatiivisia tunteita. Negatiivinen emotionaalisuus on seuraavan tiistain jakson aiheena!

Toisin kuin usein ajatellaan, ekstroversio ja introversio ovat saman piirteen eri päädyt. Ihminen siis sijoittuu johonkin tällä jatkumolla, ja suurin osa siihen keskipaikkeille. Suurin osa ei siis ole kumpikaan - ei ekstrovertti eikä introvertti.

Juttelemme jaksossa myös piirteiden joustavuudesta. Vaikka olisit luonnollisesti ekstrovertti, voit siis harjoittelemalla löytää myös joustavuutta, jonka avulla pystyt sietää yksinoloa ja hiljaisuuttakin.

Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla samaan aikaan jutellaan neuroottisuudesta!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kuinka uida tietotulvassa? Sivistys & oppiminen hälyn keskellä. (Marko Nenonen.) #41.

Sat, 26 Apr 2025 15:00:00 +0300

Mitä on todellinen sivistys, ja kuinka nykyisessä, hektisessä yhteiskunnassa tulisi oppia?

Maailmassamme on helpompaa kuin koskaan saada tietoa. Joka asian voi selvittää nopeasti. Työkaluja infon hankkimiseen on kaikenlaisia, selaimista kielimalleihin, palstoista podcasteihin.

Valtavasta tietomurusten määrästä ei kuitenkaan itsestään muodostu ymmärrystä, eikä kylmää informaatiota sisäistetä tuosta vain. Miten siis rakentaa syvää sivistystä tietotulvan maailmassa?

Marko Nenonen on Suomen historian dosentti Tampereen yliopistolta. Hän on tutkinut noitavainojen ja liikenteen historiaa. Marko on ollut yksi Tampereen yliopiston pidetyimmistä opettajista; hänet tunnetaan joustavasta, paljon autonomiaa antavasta opetusotteestaan ja kiinnostvista luentoaiheistaan.

Jaksossa puhumme aiheista:

- Tieteiden ja oppiaineiden eriytyminen.

- Miksi historiaa tutkitaan?

- Miten olla hukkumatta tietotulvaan?

- Sivistyksen määritelmä - mitä sivistys tarkoittaa vai tarkoittaako mitään?

- Miten opiskella tehokkaasti.

- Mitä opiskelijoiden tulisi tietää, josta ei puhuta tarpeeksi?

- Miten esilläolo on monesti nykyään tärkeämpää kuin tietäminen.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mieli & kieli. Sisäisen puheen & kielellisyyden psykologia. (Anssi Bwalya.) #40.

Sat, 29 Mar 2025 17:00:00 +0200

Kielet luovat maailmaa ja maailma kieliä.

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcast jaksossa juttelemme Anssi Bwalyan kanssa siitä, miten kieli ja mieli toimivat yhdessä. Miten kieli muodostaa todellisuuttamme ja miten todellisuutemme muovaa kieltämme.

Kieli on syvällinen heijastus ihmisen olemuksesta ja kokemuksesta. Toiselle kielellinen ilmaisu on tärkeämpää kuin toiselle. Kieli on kuitenkin ehkä se tekijä, joka selkeiten erottaa ihmisen muista eläimistä.

Kun havaitsemme kielen käyttöä muissa eläimissä, tämä kiehtoo meitä suuresti, ehkä koska koemme sillon jonkinlaisen yhteyden.

Lisää jakson aiheita:
- Mitä on sisäinen puhe, miksi sellainen on ja kuinka se toimii?
- Kulttuurit, joissa on enemmän tai vähemmän värisanoja: näkevätkö tällaiset ihmiset maailman eri tavalla?
- Englannin valta-asema tutkimuksessa ja kirjallisuudessa: Mitä menetämme, kun puheen ja kielen tutkimus tapahtuu usein vain englannin kautta?
- Monikielisyyden psykologia.
- Hahmottaako toinen maailmaa kielellisemmin kuin toinen? Entä miten visuaalisemmat ihmiset toimivat?
- Kielellisen kategorisoinnin psykologia.

Anssi Bwalya on vapaa toimittaja ja psykologian väitöskirjaopiskelija Edinburghin yliopistossa.

Hänen bloginsa löydät osoitteesta virhemarginaali.fi.
Käykää kurkkaamassa! Suosittelen.

Anssin kuvan ottaja: Liisa Kallio.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miesten mielenterveys & deittikulttuuri. (Alex Siira & Frans Horneman.) #30.

Fri, 07 Mar 2025 07:00:00 +0200

Mistä miehet kärsivät?

Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Alex Siiran & Frans Hornemanin kanssa miesten itsemurhakuolleisuudesta, deittikulttuurista, avun hakemisen ja tunnepuheen vaikeudesta sekä siitä, miten saisimme uudistettua tunkkaista miehen mallia, pudottamatta kuitenkaan perinteisen miehisyyden hyviä puolia matkasta!

Nykyisessä maskuliinisuuskeskustelussa puhutaan liian usein miehille norsunluutornista ja paasataan siitä, mitä miesten pitäisi itsestään ajatella ja mitä ei.

Kuinka voisimme myydä miehille maskuliinisuuden laajempaa määritelmää kunnioittavalla tavalla?

Alex Siira on Pirkanmaan psykologiliiton puheenjohtaja ja psykologian maisteriopiskelija Tampereen yliopistolta. Alex puhuu sosiaalisessa mediassaan paljon miehisyyden tematiikasta ja yksinäisyydestä, sekä keinoista, joilla psykologiaa voitaisiin tuoda lisää poliittiseen päätöksentekoon.

Frans Horneman on psykologi, joka on työskennellyt Mieli ry:n johtavana psykologina ja itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. Hän on käsitellyt miesten mielenterveyttä asiantuntijaroolissa, ja myös poliittisen psykologian teemat ovat Fransille keskeisiä.

Alex on kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa ehdolla Tampereella. Frans puolestaan kuntavaaleissa Helsingissä!

Jakson aiheita:

- Miesten suuri itsemurhakuolleisuus ja sen taustat.

- Puhumattomuuden kulttuuri.

- Miksi miehet eivät hae apua.

- Miehisyyden ajatuksen historiaa ja tulevaisuutta.

- Miten miehisyyden ongelmapuolista voitaisiin puhua miehille ilman syyllistämistä?

- Miten saada perinteisestä miehisyydestä hyvät puolet irti, mutta kuitenkin antaa tilaa uudistumiselle ja joustavuudelle?

- Nykyinen deittikulttuuri ja sen psykologiset vaikutukset.

- Pituuden kyseleminen deittisivustoilla.

- Miten algoritmit sotkevat ihmisten luontaista romanttista käyttäytymistä.

- Miten saada deittisovelluksesta hyötyä irti, menettämättä sieluaan ja mielenterveyttään?

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kiirekapina: Miksi meillä on aina hoppu? (Julia Sangervo.) #29.

Wed, 12 Feb 2025 08:00:00 +0200

Miten kapinoida kiirettä vastaan?

PSYKOLOGIA-Podcast palaa uuteen vuoteen bangerijakson kanssa!

Jaksossa keskustelemme Julia Sangervon kanssa yhteiskunnan ja työelämän jatkuvasta intensifikaatiosta. Siitä, miten yksilöille asettuu kovempia ja kovempia vaatimuksia, vaikka periaatteessa tehokkuutemme on noussut jatkuvasti. Miksi aiemmin perhe tarvitsi vain yhden työssäkävijän, kun nykyään kaksikaan ei aina meinaa riittää? Mitä kiire tekee mielelle, ja mitä voimme tehdä?

Julia Sangervo on psykologi ja poliitikko. Hän puhuu empaattisemman ja rauhallisemman yhteiskunnan puolesta, jossa psykologia otettaisiin huomioon kaikilla tasoilla.

Lisää käsiteltyjä aiheita:

- Onko laiskuutta olemassa?

- Kuuluuko empatia hyvään poliittiseen päätöksentekoon?

- Pitäisikö ajattelussa pyrkiä laittamaan ensisijaisesti tunteet sivuun ja toimia järjellä?

- Mistä arvot tulevat?

- Tähtien ja arjen pienien asioiden ihmeellisyys!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Metsien oudot eläimet: Tarinoita lapista. (Siiri Magga-Miettunen.) #28.

Thu, 05 Dec 2024 15:00:00 +0200

Jaksossa käsitellään erämaaelämää 1900-luvulla, kun moderni maailma alkoi pikku hiljaa ylettää Kutturan kylään. Kuttura on pieni, saamelaisten ja sukuun liittyneiden asuttama kylä Inarin seudulla.

Käymme Ahkkuni (isoäitini), Siiri Magga-Miettusen kanssa läpi tarinoita hänen kirjoistaan. Siiri on saamelainen tarinankertoja, kirjailija ja kenties Suomen pisimmän opettajanuran tehnyt ihminen. Hänen tarinansa ovat lapissa rakastettuja.

Mihin ihmiset uskoivat? Minkälaista poronhoitajan arki oli, ja millaista Siirin vanhempien oli olla ensimmäisinä saamelaisina linnanjuhlien vieraina? Siirin kertomukset ovat täynnä ihmeellisiä, surullisia, hauskoja ja erikoisia tarinoita lapsuudesta, luonnosta, ihmeellisistä sattumuksista ja kirpakoista kohtaloista. Mukana tanssivat aina kunnioitus ja huumori.

Keskustelemme myös Ahkkun vanhenemisesta, Alzheimerin taudista ja loppuelämästä. Mitä ajatuksia ikääntyminen herättää?

Käsiteltyjä aiheita:

- Jumalat ja usko yliluonnolliseen lapissa
- Poronhoidon arkea
- Kekkosen vierailut Kutturassa
- Ihmeellinen suuntavaisto
- Keuhkokuume erämaassa
- Karhunmetsästys
- Myyttiset hahmot pelotteena
- Ajatuksia kuolemisesta ja vanhenemisesta
- Ensimmäiset saamelaiset linnanjuhlissa
- Alzheimeriin sairastuminen
- Kirjojen kirjoittaminen perintönä jälkeläisille

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Hypermuistajat. (Pikajakso / Samuli Kangaslampi.) #27.

Wed, 20 Nov 2024 08:00:00 +0200

Tässä pikajaksossa keskustelemme Samuli Kangaslammen kanssa ilmiöstä nimeltä "highly superior autobiographical memory". Pohdimme myös muistin ilmiötä laajemmin: mistä siinä tarkalleen ottaen on edes kyse?

Samuli Kangaslampi on psykologi ja psykologian tohtori Tampereen yliopistolla. Hän on tutkinut erityisesti psyykkistä traumaa ja traumaperäisiä häiriöitä, psykologisia hoitoja, elämäkerrallista muistia ja psykedeelejä. Samuli on Suomen psykotraumayhdistyksen puheenjohtaja ja psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Manipuloinnin psykologia. (Nina Lyytinen & Satu Pihlaja.) #26.

Wed, 06 Nov 2024 08:00:00 +0200

Meitä yritetään viedä jatkuvasti eri suuntiin. Vaikutuskeinoja on valtavasti. Mutta missä kohtaa terve ja normaali vaikuttaminen muuttuu manipulaatioksi? Ja miten asettaa omia, terveitä rajoja? Näitä rajoja tulee myös osata ylläpitää; kyseessä on taito, jota voi harjoitella. Aiheesta keskustelemassa ovat psykologit Nina Lyytinen ja Satu Pihjala.

Juttelemme mm. seuraavista aiheista:
- Miten manipuloiva käytös voi näkyä arkisissakin tilanteissa
- Miten markkinoinnissa pyritään manipuloimaan
- Miten eroittaa terve ja normaali vaikuttaminen manipuloinnista
- Miten sosiaalisen median alustat manipuloivat meitä
- Miten olemme itse monesti myös aktiivisia toimijoita omassa manipuloiduksi tulemisessamme
- Kuinka harjoittaa rajojen vetämisen taitoa

Satu Pihlaja on psykologi ja tietokirjailija, joka tekee monenlaisia valmennuksia, koulutuksia ja työpajoja erinaisistä aiheista, kuten itsensä johtamisesta, virtuaalisesta vuorovaikutuksesta sekä mm. tietokirjojen kirjoittamisesta! Hän on myös mukana pyörittämässä Pari Koutsia -podcastia.

Nina Lyytinen on myös kokenut psykologi. Hän juontaa Psykopodiaa-podcastia, toimii kouluttajana työ- ja organisaatio- sekä kriisi- ja traumateemoista, kirjoittaa kolumneja, ja on tehnyt pitkän uran myös Suomen Punaisella Ristillä. Psykologien sosiaalisen vastuun (PSV) kautta Nina tekee myös merkittävää vapaaehtoistyötä.

PSV:n tilinumero:
FI33 8000 1900 7035 30
PSV:n MobilePay:
26863
Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä: neuvolakummit:
Viite: 1656.
Kuntoutuskummit erityislasten koulutuksen ja kuntoutuksen mahdollistajina:
Viite: 3232.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tekoälyn utopiat & dystopiat. Tietokone terapeuttina. Sijoittamisen psykologia. (Olli Airola.) #25.

Fri, 25 Oct 2024 14:00:00 +0300

Tullaanko terapeutit korvaamaan? Muuttuuko nyt kaikki?

Tekoäly on muovannut järkyttävän nopeasti kuvaamme tulevaisuudesta. Yhtäkkiä villit scififantasiat eivät tunnukaan niin kaukaisilta. Mikä kaikki tulee muuttumaan, ja mikä jää? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä tuo toivoa ja intoa?

Olli Airola ("Tekoälyolli") on psykologi ja ohjelmoija, joka levittää somensa ja uutiskirjeensä kautta ihmisille tietoa tekoälyn viimeisimmistä kehityksistä.

Keskustelemme Ollin kanssa mm. seuraavista aiheista.
- Sijoittamisen psykologia
- Teknologiset dystopiat
- Tekoälyn tarjoamat utopiat
- Voidaanko "aitoa" empatiaa korvata niin, ettei ihminen pystyisi edes erottamaan, onko hän tekemisissä robotin vai ihmisen kanssa?
- Miltä terapian tulevaisuus näyttää ?
- Mikä estäisi tekoälyterapian? Voisiko kone hoitaa homman, ja millä tavalla?
- Tullaanko tekoälyä käyttämään sodankäynnissä autonomisten asejärjestelmien luomiseksi?

Ollin uusi kurssi "Nollasta koodariksi" opettaa sinulle, miten käyttää tekoälyä koodaukseen. Kurssi on suunnattu ihmisille, joilla ei tarvitse olla minkäänlaista perustaitoa koodauksesta. Käykää kurkkaamassa: olliairola.com.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Rakkaat eläimet, joita syömme. (Benjamin Pitkänen.) #24.

Sun, 13 Oct 2024 13:00:00 +0300

Väitämme olevamme eläinrakkaita.

Samalla tuemme (pelkästään Suomessa) kymmenien miljoonien eläinten vuosittaista kärsimystä ja kuolemaa hirvittävissä olosuhteissa omilla, arkisilla valinnoillamme. Mistä tässä on kyse?

Benjamin Pitkänen lienee Suomen tunnetuin vegaani- ja eläinoikeusaktivisti. Hän kiertää Suomea puhumassa eläinten valtavasta kärsimyksestä, jota me, tavalliset kansalaiset osittain tietämättämmekin tuemme.

Valtaville massatuotantoeläintiloille ei juuri päästetä ketään kuvaamaan tai katsomaan, mutta Benjamin ja Pavel Tahkovuori ovat kirjassaan haastatelleet monia ihmisiä, jotka kertovat nimettöminä omia silminnäkijähavaintojaan. Kirjan nimi on Rakkaat eläimet, joita syömme.

Puhumme jaksossa esimerkiksi veganismin herättämistä tunteista, tuotantoeläinten nykytilanteesta Suomessa, eläinlääkäreiden mielenterveydestä ja tavallisen kansalaisen kuluttajavalinnoista. Benjaminkin oli pitkään sekasyöjä, ja käsittelemme myös hänen siirtymää vegaaniuteen.

Muita aiheita:
- Miksi olla vegaani?
- Minkälaista on toimia aktivistina?
- Miten ihmisen ruokaostospäätöksiin vaikutetaan; mikä saa meidät ostamaan?
- Lainmukaiset tuotantoeläinkäytännöt Suomessa.
- Myötätuntoväsymys ja sen vaikutukset.

Benjamin liikuttuu puhuessaan eläinten tilanteesta ja pui nyrkkiä ilmaan. Tarkoituksena ei ole kritisoida ihmisiä, vaan auttaa eläimiä.

* Emme käy jaksossa väittelyä veganismin filosofisista pohjaoletuksista tai muista syvällisyyksistä, kuten rajatapauksista tai vastaesimerkeistä. Jaksossa ei tule "puolesta/vastaan" -asetelmaa. Jos haluat perehtyä tällaiseen väittelyyn, suosittelen Ed Wintersin ja Alex O'Connorin materiaaleja Youtubessa ja muualla.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Psykedeelit. Havainnoinnin ovet. (Samuli Kangaslampi.) #23.

Sat, 21 Sep 2024 08:00:00 +0300

Mistä psykedeeleissä on kyse?

50-, 60-, ja 70-luvuilla psykedeelejä ja niiden aiheuttamia muuntuneita tajunnantiloja tutkittiin paljonkin. Tavoitteena oli muun muassa selvittää niiden potentiaalia erilaisten psykologisten ongelmien, kuten traumojen ja riippuvuuksien hoidossa.

Monet potilaat raportoivat trippinsä vaikuttaneen siihen, miten he näkevät maailman, muut ihmiset ja oman suhteensa heihin. Kokemuksia kuvailtiin usein mystisillä termeillä. Ykseys, kaikenkattava rakkaus, tämän maailman ulkopuoliset entiteetit...

Sitten tuli hippiliike ja sota huumeita vastaan, joiden aikana moninaisista syistä psykedeelien tutkimus tyrehtyi. Viimeaikoina se on käynnistynyt uudestaan.

Tänään vieraanani on Samuli Kangaslampi. Samuli on psykologi ja psykologian tohtori Tampereen yliopistolla. Hän on tutkinut erityisesti psyykkistä traumaa ja traumaperäisiä häiriöitä, psykologisia hoitoja, elämäkerrallista muistia ja psykedeelejä. Samuli on Suomen psykotraumayhdistyksen puheenjohtaja ja psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen.

Keskustelemme jaksossa mm. seuraavista aiheista:

- Miksi psykedeelejä tutkitaan
- Minkälaisia psykedeelejä on olemassa, ja miten ne toimivat
- Miten psykedeelien vaikutuksia tutkitaan
- Minkä takia psykedeelien tutkimus aikanaan keskeytyi
- Mihin tutkimus on nyt suuntaamassa
- Miten psykedeeleissä oleva mustekala toimii

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Carl Rogers: Asiakaskeskeinen terapia & ehdoton positiivinen suhtautuminen. (Soolojakso.) #22.

Fri, 06 Sep 2024 19:00:00 +0300

Miten tulla siksi mitä todella olet?
Kuinka toimia aidosti vuorovaikutuksessa?

Carl Rogers oli merkittävä amerikkalainen psykologi ja psykoterapeutti, joka tunnetaan parhaiten asiakaskeskeisen terapian (client-centered therapy) kehittäjänä. Hän korosti ihmisen luontaista taipumusta kasvuun ja itsensä toteuttamiseen. Rogersin lähestymistapansa perustui empatiaan, aitouteen ja ehdottomaan hyväksyntään. Rogersin vaikutus psykologian ja terapian kentällä on laaja ja kestävä. Hänen teoriansa ja käsitteensä ovat yhä keskeisiä humanistisessa psykologiassa.

Jaksossa puhun Rogersin postuumisti julkaistusta kirjasta On Becoming a Person (1961). Aiheita ovat muun muassa seuraavat.

- Mistä ehdottomassa positiivisessa suhtautumisessa on kyse? ("Unconditional positive regard.")
- Mitä kongruenssi tarkoittaa?
- Keinot, joilla terapeutti voi mallintaa maailmaa, jossa on hyväksyttävää olla kongruentti.
- Tapa, jolla terapiassa tapahtuvat asiat voivat tallentua tärkeiksi muistoiksi, joihin asiakas voi palata myöhemminkin.
- Miten koulutus voisi toimia asiakaskeskeisen terapian mallin mukaan, ilman "opetusta" ja ilman kokeita?
- Mitä on aktiivinen kuuntelu, ja miten tätä voisi harjoittaa arjessa omien ihmissuhteiden kanssa?

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Pahuus & noitavainojen psykologia. (Marko Nenonen.) #21.

Sat, 31 Aug 2024 08:00:00 +0300

Mistä pahuus syntyy?

Valistuksen aikakauden kynnyksellä Euroopassa levisi omituinen ilmiö: ihmiset uskoivat noitien lentelevän yöllä noitasapattiin parittelemaan paholaisen kanssa. Tämän uskomuksen vallassa lukemattomia ihmisiä syytettiin noituudesta, poltettiin roviolla tai mestattiin.

Tässä jaksossa keskustelen Suomen historian dosentti Marko Nenosen kanssa noitavainojen psykologiasta ja pahuuden synnystä. Nenonen on erikoistunut noitavainojen ja liikenteen historiaan, sekä kerännyt maineen huippusuosittuna lehtorina Tampereen yliopistolla.

Keskustelemme siitä, miten noitavainot syntyivät, miksi ne levisivät ja mikä sai ne aikanaan päättymään. Pohdimme millaisia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä niiden taustalla oli. Miten pelko, epäluulo ja yhteisön paine vaikuttivat ihmisten toimintaan? Lisäksi pohdimme pahuuden käsitettä. Olisimmeko me nykyajan ihmisetkin olleet itsekin 1940-luvun Saksassa natseja, ja aiemmin osallistuneet noitien metsästämiseen? Olemmehan samanlaisia biologisia olentoja edelleen.

Lisää aiheita:

- Mikä oli saamelaisten jumala?
- Mitä noitavainoihin osallistuneet mahtoivat ajatella itsestään hulluuden päätyttyä?
- Noitavainojen verrattavuus esimerkiksi Neuvostoliiton tekemiiin puhdistuksiin
- Lisäävätkö nykyisen maailman piirteet taipumuksia pahuuteen?
- Sivistyksen merkitys ihmisen psykologialle ja yhteiskunnalle

Valokuva: Veikko Somerpuro

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Salaliittoteorioiden psykologia. (Jukka Häkkinen.) #20.

Wed, 14 Aug 2024 09:00:00 +0300

Miksi ihmiset uskovat järjettömiin salaliittoteorioihin?

Lasten rituaalimurhia tekevä valtaeliitti, litteä maa ja avaruuden olemattomuus – miksi tällaiset uskomukset houkuttelevat edelleen ihmisiä tieteen aikakaudella? Jaksossa sukellamme salaliittoteorioiden psykologiaan yhdessä dosentti ja havaintopsykologi Jukka Häkkisen kanssa. Hänen uusin kirjansa Salaliitot Ympärilläni (2023) avaa salaliittojen logiikkaa psykologisesta, neurotieteellisestä ja evolutiivisesta näkökulmasta.

Jakson aiheita:

- Miksi joku uskoo, ettei avaruutta ole olemassa?
- Mitä on "salaliittomielentila" ja miten siitä voi vapautua?
- Miksi salaliittoteoriat ovat aina synkkiä ja pelottavia, eivätkä salaperäisen positiivisia? Miksei ajatella, että rikkaat salaa suunnittelevat laadukkaita eläkerahastoja kaikkien eduksi?
- Voiko vihaamiseen jäädä koukkuun?
- Ovatko internet ja some pahentaneet vai lieventäneet salaliittouskomuksia?
- Onko älykkyys suoja vai riski salaliittoteorioille?

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Muisti: Samana pysymisen & muutoksen psykologia. (Soolojakso.) #19.

Sun, 04 Aug 2024 18:00:00 +0300

Mikä on muisti?
Vastauksia on monenlaisia, kysymyksiä vielä enemmän.

Uudessa soolojaksossa ihmettelen muistin neuropsykologiaa, muistamisen prosessin käsittämättömyyttä, kollektiivista muistia ja esimerkiksi sitä, miksi eri kansat muistavat asioita niin kovin erilaisilla tavoilla. Tämähän johtaa jatkuvasti konflikteihin.

Kaikilla on intuitiivinen tieto siitä, mitä muisti tai muistaminen tarkoittaa, mutta asia ei lopulta olekaan niin yksinkertainen. Muistammeko ikinä tapahtumaa itseään, vai rakentuvatko muistomme toistensa päälle niin, että lopulta muistamme sen, miten muistimme viimeksi sen, kun muistimme aikaisemman muistomme aikaisemmasta muistosta, ja niin edelleen? Onko muisti prosessi vai joku fyysinen, staattinen asia jossain? Voiko muiston objektiivisuutta mitata? Mikä pitää ihmisen samana, kun hänen muistinsa alkaa mennä? Voivatko toisten ihmisten yhteiset muistot dementikosta pitää hänet samana ihmisenä, vaikka hänen kokemus omasta identiteetistään häviäisi, hänen omat muistonsa?

Jaksossa höpisen muun muassa seuraavista aiheista.

- Miten kansallinen ja kulttuurinen identiteetti muodostuu yhteisten muistojen kautta, ja miksi tämä aiheuttaa konflikteja. Esimerkkinä Ukraina / Neuvostoliitto ja Balkanin valtiot.
- Kahnemanin "muistava minä" ja "nykyinen minä", ja miten nämä liittyvät turismiin.
- Onko kaikilla ihmisillä jonkinlainen yhteinen muisti?
- Mitä tapahtuisi, jos olisit yhteisössäsi ainoa ihminen, joka muistaa menneisyydestä mitään?
- Mikseivät kaikki muista kaikkea?
- Pitääkö muisti yksilön kokemuksen omasta identiteetistään kasassa, kun kaikki muuttuu? Onko se ainoa suhteellisen pysyvä asia? Entä kun muistikin heikkenee olemattomaksi?
- Onko nykyhetkeä edes olemassa, vai muodostuuko kaikki kokemuksemme jonkinlaisesta muistin ja muistojen sekamelskasta?

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Urheilupsykologia. Onneton työ & henkilöarvioinnin tulevaisuus. (Matti Jaakkola.) #18.

Thu, 11 Jul 2024 06:00:00 +0300

Mitä urheilupsykologi tekee?
Miten neuvoa aloittavaa urheilijaa?
Mikä aiheuttaa kärsimystä työpaikalla?

Juttelemme jaksossa urheilupsykologiasta, henkilöarvioinnin ja psykologian tulevaisuudesta, tasapainoisesta (ja tasapainottomasta) identiteetistä, sekä esimerkiksi siitä, miksi psykologit pukeutuvat alpakan villaan! Mukana myös psykologi -drip check.

Matti Jaakkola on paljon seurattu urheilu-, sekä työ- ja organisaatiopsykologi, joka toimii aktiivisesti Linkedinissä ja pyörii ympäri maailmaa kaikenlaisten hommien parissa. Hän käski kuvailla itseään "tutkimusmatkailijaksi mielen, työelämän ja urheilun leikkauspisteessä".

Tässä listaa käsittelemistämme aiheista.
- Miten urheilija voi muodostaa tasapainoisen identiteetin kaikkien elämänsä osa-alueiden välille, vai onko sellainen edes tarpeellista?
- Mitä tapahtuu kun urheilija eläköityy?
- Mikä luo kärsimystä työpaikalla?
- Miten tekoäly tulee vaikuttamaan psykologian tulevaisuuteen?
- Pitäisikö urheilijoiden panostaa enemmän "mielen valmennukseen"?
- Mistä muodostuu urheilijan itsevarmuus, luottamus itseen, ja mitä vaikutuksia sillä on?
- Mikä oli Matti Nykäsen rutiini juuri ennen mäkihyppyä?

Olipahan hauska jakso!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Joustava mieli: Irti ajatusten ylivallasta. (Arto Pietikäinen.) #17.

Wed, 26 Jun 2024 14:00:00 +0300

Miten harjoittaa psykologista joustavuutta?
Entä mistä hyväksymis- ja omistautumisterapiassa (HOTissa) on kyse?

Arto Pietikäinen on Suomen johtavia HOT-asiantuntijoita, ja on toiminut alan pioneerina maassamme, kirjoittaen ammattilaiskirjallisuutta suurelle yleisölle. Jaksossa puhumme mm. seuraavista aiheista:

- Miten soveltaa HOTin menetelmiä arjessa?
- Miten eriyttää omia ajatuksia ja tehdä niistä käsittelyn kohteita?
- Mitä on psykologinen sulautuminen?
- Mistä "ajatusten vankilassa" on kyse, ja miten sellainen muodostuu?
- Miten evolutiivinen historia näkyy ihmisen kärsimyksessä ja hyvinvoinnissa nyky-yhteiskunnassa?
- Onko itsetunnon kehittämisestä mitään hyötyä?
- Mitä ovat tietoisuusharjoitukset, ja miten niitä käytetään?
- Populaarikirjakauppojen psykologia -osaston ongelmat.

Oli kiehtovaa jutella huippuasiantuntijan kanssa aiheista, joita sovelletaan hyvin laajalti psykologian kentällä, ja joita jokainen tallaajakin pystyy käyttämään omassa arjessaan. Ihmisillä on tapana samaistua omiin ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa. Ajatella, että "minä olen ruma", vaikka tarkempi kuvaus olisi: "minulla on ajatus, että olen ruma". Tämänlainen näkökulman muutos auttaa huomaamaan asioita aiempaa toimivammalla tavalla, ja auttaa suhtautumaan omiin tulkintoihin ja kokemuksiin hieman joustavammin. HOT on nykypäivää ja tulevaisuutta!

Pietikäiseltä on ilmestymässä 2024 lokakuussa uusi kirja: Kohti taitavaa HOT-työskentelyä.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Rakkauden ja parisuhteiden psykologia. (Aino Pekkarinen.) #16.

Mon, 03 Jun 2024 12:00:00 +0300

Mistä muodostuu hyvä romanttinen suhde?
Entä mitä tekee parisuhdeterapeutti?

Jaksossa puhumme rakkaudesta, ihmissuhteista, kiintymyssuhdetyyleistä ja siitä, miten suhteen ulkopuolinen terapeutti voi auttaa kumppaneita heidän romanssinsa kanssa. Parisuhdeterapiasessio on mielenkiintoinen tilanne, koska osallistujien lisäksi vastaanotolla on läsnä myös "kolmas tekijä": yksilöiden välinen suhde, joka elää tilanteessa omana olentonaan terapian osallistujien kesken. Tämä suhde on hoidon kohteena yksilöiden ongelmien ja voimavarojen lisäksi. Miten suhdetta vahvistetaan ja kehitetään? Miten sitä analysoidaan? Aiheet ovat kriittisiä, ja tärkeää on myös se, miten lapsuuden ajan kiintymyssuhdetyyli ja suhde vanhempiin näkyy ihmisen suhteissa myöhemmin.

Nykypäivänä parisuhdeterapiaan ei hakeuduta pelkästään kriisin alla, vaan myös vuosipäivälahjana, muuten vain tai jopa suhteen alkupuolella! Aiheet ovat siis nousussa, ja toivottavasti ihmiset aktivoituvat jatkossakin hakemaan apua ihmissuhteisiinsa, kuten he hakevat sitä muihinkin elämänalueisiinsa.

Aino Pekkarinen on parisuhdeteemoihin erikoistunut psykologi. Hän tarjoaa LAV-Coaching firman kautta ennaltaehkäisevää tukea ja työkaluja parisuhteen vahvistamiseksi.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mystisten kokemusten psykologia. Hallusinaatiot & kuolemanrajakokemukset. (Jukka Häkkinen.) #15.

Fri, 17 May 2024 13:00:00 +0300

Miksi ihmiset kokevat hallusinaatioita tai kuolemanrajakokemuksia? Entä mistä johtuvat uskonnolliset kokemukset ja yliluonnolliset ilmiöt? Tässä jaksossa sukellamme esimerkiksi näihin kysymyksiin.

Vieraanani on Jukka Häkkinen, Helsingin yliopiston dosentti ja havaintopsykologi, joka on tutkinut mystisiä kokemuksia, hallusinaatioita ja salaliittoteorioiden psykologiaa. Keskustelemme mm. hänen kirjoistaan "Outojen kokemusten psykologia" ja "Mielen oudot maisemat". Lisäksi puhumme hänen työstään Nokialla.

Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja:

- Hallusinaatioiden syntymekanismit ja miksi niitä esiintyy
- Kuolemanrajakokemusten tieteellinen selitys
- Uskonnollisten ja yliluonnollisten ilmiöiden psykologinen ja evolutiivinen tausta
- Mystisten kokemusten vaikutus yksilöön ja yhteisöön
- Mitä psykologi tekee Nokialla?

Lähde mukaan ihmettelemään!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Minuuden pysyvyys & dementia. (Anssi Bwalya.) #14.

Wed, 03 Apr 2024 13:00:00 +0300

Mitä minuus käsitteenä tarkoittaa muistin hajotessa?
Onko ihminen sama hetkestä toiseen, vai onko yhtenäinen identiteetti vain hyödyllinen illuusio?
Tässä jaksossa puhumme identiteetin ja dementian psykologiasta.

Anssi Bwalya on psykologian alan monihöylä, ja on kirjoittanut vaikka mistä, kuten psykiatrisista diagnosointijärjestelmistä, keskittymiskyvystä, neurokirjosta, psykologian alan löydösten uutisoinnista. Anssi on vapaa toimittaja ja psykologian väitöskirjaopiskelija Edinburghin yliopistossa.

Anssin blogin löydät osoitteesta: virhemarginaali.fi
Hänen kirjoittamiaan tekstejä löytyy mm. Psykologi-lehdestä, YLEn sivuilta, Helsingin Sanomista ja Suomen Kuvalehdestä.

Anssin profiilin valokuvaaja: Usva Torkki

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Rahan psykologia. Onnellisuus ja yrittäjyys. (Juho Toivola.) #13.

Thu, 28 Mar 2024 07:00:00 +0200

Tekeekö raha onnelliseksi?
Miten myymisen psykologia toimii?
Onko asiantuntijahaastattelijoista mitään hyötyä?
Entä kuinka perustaa yritys hyvälle pohjalle?

Juho Toivola lienee tunnetuin suomalainen työ- ja organisaatiopsykologi! Juttelemme jaksossa rahan psykologiasta, ihmisten suhtautumisesta markkinointiin ja myymiseen, onnellisuudesta, sekä yrityksen perustamisesta. Lisäksi käsittelemme henkilöarviointia. Mistä siinä on kyse, miten tekoäly ja uudet teknologiat tulevat vaikuttamaan siihen, ja onko psykologisesta asiantuntija-arvioinnista ylipäätään apua työntekijöiden valinnassa?

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Mielen diagnosointi. Autismin psykologia. Milloin mieli on sairas? (Anssi Bwalya.) #12.

Tue, 05 Mar 2024 13:00:00 +0200

Minkälainen mieli on "sairas"? Milloin on kyse vain normaalista ihmisten erilaisuudesta? Entä mistä autismin kirjossa on kyse?

Nyt puhutaan psykiatrisista diagnosointijärjestelmistä! Juttelemme ongelmista, jotka liittyvät tapaamme luokitella mieliä sairaiksi ja terveiksi, sekä erilaisten diagnoosisysteemien erikoisuuksista. Puhumme myös näiden asioiden hyvistä puolista: miksi niitä ollaan kehitetty ja miten niitä koitetaan parantaa.

Anssi Bwalya on vapaa toimittaja ja psykologian väitöskirjaopiskelija Edinburghin yliopistossa.

Hänen bloginsa löydät osoitteesta virhemarginaali.fi.
Käykää kurkkaamassa! Suosittelen.

Anssin profiilin valokuvaaja: Usva Torkki

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Psykologit sodassa. (Petteri Simola, Puolustusvoimat.) #11.

Sun, 18 Feb 2024 21:00:00 +0200

Mitä psykologi tekee sodan syttyessä? Puhumme jaksossa tästä, sekä Ukrainan tilanteesta ja nykyaikaisen median vaikutuksista siihen, miten ihmiset näkevät ja kokevat sodan.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi Suomen Puolustusvoimien sotilaspsykologian tutkimusalajohtajalle - Petteri Simolalle - konkreettiseksi sen, että Puolustusvoimat valmistautuvat todelliseen uhkaan. Puolustusvoimien tavoitteena on varautua pahimpaan. Enää pahin ei ole pelkkää katastrofointia.

Hyvää kuuntelua!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Sotilaspsykologia. Taistelijan mieli. (Petteri Simola, Puolustusvoimat.) #10.

Sat, 03 Feb 2024 20:00:00 +0200

Nyt puhutaan sotilaspsykologiasta! Petteri Simola on Suomen Puolustusvoimien sotilaspsykologian tutkimusalajohtaja.

Puolustusvoimilla tutkitaan jatkuvasti sotilaan mielen toimintaa. Nyt pääsemme kuulemaan, mitä siellä oikeastaan tehdään! Käsittelemme muun muassa seuraavaa:

- Miten kansalaisten tulevaa kykyä sotiluuteen arvioidaan?
- Miten ihmisen mieli reagoi taistelustressin alla?
- Miten nykyaikainen teknologia vaikuttaa sodankäynnin psykologiaan?

Tämä oli minulle ainutlaatuinen mahdollisuus päästä puhumaan tällaisista asioista ehkä Suomen suurimman asiantuntijan kanssa. Olen innoissani ja kiitollinen. Puolustusvoimat eivät ole paljoa avanneet näitä aiheita aikaisemmin.

Toinen jakso seuraa perässä.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Elefantti & empatia: Hyvyyden psykologia. (Soolojakso.) #9.

Mon, 01 Jan 2024 17:00:00 +0200

Mistä hyvyys tulee? Onko aitoa epäitsekkyyttä?

Jaksossa käsitellään empatian, sympatian ja epäitsekkyyden alkuperää ja psykologiaa, niin ihmisten kuin muidenkin eläinten.

Simpanssien, valaiden, delfiinien ja elefanttien epäitsekkäästä, altruistisesta käyttäytymisestä on monia esimerkkejä, ja nämä voivat valaista myös oman lajimme hyvyyden lähdettä. Syvennymme etologian tieteenalaan ja evoluutiopsykologiaan, sekä katsomme, mitä mieltä kapusiiniapinat ovat epäreilusta palkasta!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Sota lapissa. Tarinoita erämaasta. (Siiri Magga-Miettunen.) #8.

Wed, 06 Dec 2023 15:00:00 +0200

Talvi- ja jatkosodan rintamakokemusten lisäksi lappilaiset ja saamelaiset joutuivat kokemaan partisaanihyökkäyksiä, ja myöhemmin Lapin Sodan saksalaisia vastaan. Näistä tarinoista puhutaan harvoin. 1900-luvun lapin erämaa on täynnä traagisia, hauskoja, ihmeellisiä ja kaikin tavoin erikoisia tapahtumia.

Siiri Magga-Miettunen on saamelainen kirjailija ja tarinankertoja. Kaikki lapissa tietävät Siirin kertomukset. Siirin isä ja monet muutkin sukulaiset menivät aikanaan rintamalle taistelemaan, ja lisäksi joutuivat itse puolustamaan omaa kyläänsä lapin erämaassa venäläisten salahyökkäyksiltä, ja myöhemmin saksalaisten polttamissodalta.

Jakso on rakenteeltaan sekoitus äänikirjaa ja podcastiä, koska luemme paljon Siirin kirjoista. Tarinoiden hahmot tulevat olemaan teille tuntemattomia, mutta heidän luonteensa sekä tapahtumien idea ja merkitys välittyvät.

"Todellinen sotilas ei taistele koska vihaa mitä on hänen edessään, vaan koska rakastaa mitä on hänen takanaan." Lainauksen uskotaan tulevan G.K. Chestertonilta.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kuolemisen psykologia. (Miranda Koskinen.) #7.

Sat, 04 Nov 2023 08:00:00 +0200

Puhumme jaksossa kuoleman psykologiasta. Onko jotain "hyvää" tai "huonoa" tapaa suhtautua omaan kuolemiseen? Miten erilaiset yksilöt ja kulttuurit näkevät kuoleman? Mitä sanoa tai EI sanoa kuolevalle?

Miranda Koskinen on toiminut saattohoitopsykologina ja työskentelee kuolevien ihmisten ja heidän läheistensä kanssa. Hän on pitkään kehittänyt kuolemassa olevien ihmisten psykososiaalista tukea Suomessa. Miranda kertoi, että monesti hänen työssään on joutunut jopa opettelemaan pois asioista, joita hänelle oli opetettu psykologian opintojen aikana.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Thainyrkkeilyn & urheilun psykologia. Saamelaisuus & kirjoittaminen. (Inga Magga.) #6.

Mon, 16 Oct 2023 22:00:00 +0300

Millaista on toimia kisatilanteessa, jossa toinen koittaa potkaista tajuttomaksi? Miten ihminen pystyy toimimaan arjessa ja kirjoittamaan, samalla jännittäen armottomasti tulevaa ottelua?

Puhumme jaksossa Inga Maggan kanssa tappelemisen lisäksi myös kirjoittamisesta ja tarinoiden rakentamisesta, sekä omasta saamelaisuudestamme.

Inga Magga on saamelainen kirjailija ja Thainyrkkeilijä. Hänen esikoisteoksensa Varjonyrkkeilijä voitti julkaisuvuonnaan vuoden urheilukirja -palkinnon, ja Suomen Kuvalehti kuvaili sitä yhdeksi parhaista kirjoista, mitä Suomessa on urheilusta koskaan kirjoitettu. Olemme Ingan kanssa sukua. Meidän pohjoisen perhe on kasvanut Kutturassa, pienessä erämaakylässä Inarin alueella, Ivalojoen rannalla. Suku kokoontuu Kutturaan jossain muodossa joka vuosi, mutta muuten minä ja Inga asumme Tampereella kaupunkisaamelaisina.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Lasten, leikin ja tarinoiden psykologia. (Tuula Kallioniemi.) #5.

Sat, 30 Sep 2023 07:00:00 +0300

Mitä pitäisi ajatella lasten psykologiasta? Minkälaisista tarinoista lapset pitävät? Miksi? Miten lapsille kirjoitetaan? Miten lasten maailma on muuttunut viime vuosikymmeninä? Kirjoitetaanko pojille ja tytöille eri tavalla, ja pitäisikö?

Tuula Kallioniemi on yksi Suomen tuotteliaimmista lastenkirjailijoista. Tuhannet lapset ovat saaneet Tuulan kirjoista ideoita, tukea ja samaistumispintaa elämänsä käännöskohdissa.

Puhumme jaksossa lasten mielistä, leikistä ja luovuuden psykologiasta.

Äänittäessä tapahtui pieni tekninen virhe, josta johtuu tallenteen paikoittainen epäselvyys. Pahoittelut!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

TikTokin psykologia. Väkivalta, tappeleminen ja psyyke. Lihansyönnin etiikka. (Jukka Knuutinen.) #4.

Sat, 16 Sep 2023 00:00:00 +0300

Puhumme Jukka Knuutisen kanssa sosiaalisen median psykologiasta, tappelun fyysisistä ja psyykkisistä puolista, TikTokin ja vastaavien alustojen vaikutuksista yhteiskuntaan, lihansyönnin etiikasta, ja vaikka mistä. Jukka poistui vähän jakson äänittämisen jälkeen lähes kaikista sosiaalisista medioistaan, ja avaa tähän liittyvää ajatustenjuoksuaan tässäkin jaksossa.

Jukka Knuutinen on TikTokkaaja ja "jokapäiväinen puuhastelija". Hän keräsi pari vuotta sitten ihmeellisen lyhyessä ajassa melkein 50 000 seuraajaa tililleen puhumalla asioista, jotka hän on itse kokenut kiinnostaviksi tai hyödyllisiksi hänen elämässään.

Videoissa toistui aiheina muun muassa:
- Ihmisen havainnoinnin rajallisuus
- Erilaiset markkinointikikat, joita isot firmat käyttävät manipuloidakseen asiakkaitaan
- Rahan psykologia
- Unen tärkeys.

Jukka osaa puhua somessa, ja käyttää algoritmeja hyödykseen.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Politiikan psykologia. Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin tiede. Vanha mieli uudessa maailmassa. Mielenterveyskriisi. (Julia Sangervo.) # 3

Thu, 31 Aug 2023 13:00:00 +0300

Minkälaista on olla psykologina politiikassa? Mihin meidän yhteiskunta on menossa? Julia Sangervo on Suomen aktiivisimpia mielenterveysvaikuttajia ja lämmin, empaattinen, terävä ääni maamme keskeisimmissä keskusteluissa. Puhumme jaksossa suomalaisen mielenterveyspolitiikan ongelmista ja mahdollisuuksista, numeroiden psykologiasta, tunteiden evolutiivisesta merkityksestä, hyvinvoinnin mittaamisesta ja sosiaalisesta mediasta, sekä paljosta muusta.

Julian tilejä:
Instagram - @juliasangervo
X (Entinen Twitter) - @juliasangervo
Verkkosivut - juliasangervo.fi

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

PSYKOLOGIA | Trailer

Thu, 31 Aug 2023 03:00:00 +0300

Tervetuloa Psykologia-podcastiin. TikTokkaaja ja psykologian opiskelija Oskari Magga keskustelee itsensä ja kaikenlaisten vieraiden kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä – psykologisesta näkökulmasta. Lähde mukaan!

Jaksoja on muun muassa seuraavista aiheista:

- Kuolemisen psykologia
- Urheilu ja mieli
- Metsästäjä-keräilijöiden ajattelu
- Sotilaspsykologia
- Politiikka ja mielenterveys

Sisältövaroitus: jokaisessa jaksossa saatetaan puhua mistä tahansa.

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Muinainen Mieli 2. (Pyhät tarinat. Uskontojen psykologia. Tiede ja metsästäjä-keräilijät. Aiemman ihmisen onnellisuus.) # 2

Thu, 31 Aug 2023 02:00:00 +0300

Mitä pohtivat Viikingit seilatessaan tuntemattomaan? Mitä ajattelivat Stonehengen tekijät, ja minkälaisten uskomusten varassa toimivat vanhat kirkkojen rakentajat? Miten nykypäivän uskomukset ja käyttäytymismallit oikeastaan edes eroavat muinaisista? Solojaksossa mietin, olemmeko vain muinaisia mieliä modernissa ympäristössä?

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Muinainen Mieli. (Metsästäjä-keräilijän psykologia. Ajatukset ennen ajanlaskun alkua. Kuolema ja väkivalta. Uskomukset ja tarinat.) #1

Thu, 31 Aug 2023 02:00:00 +0300

Miten ihminen ajatteli ennen kirjoja, ennen taloja, ennen tulen kontrollointia? Solojaksossa pohdin muinaista mieltä. Mitä tarkoitti aiemmin ukkonen, auringonnousu, sade tai kuoleminen? Miltä mahtoivat näyttää muinaisihmisen psykologia ja mieli?

Psykologian opinnoissa ja kirjallisuudessa harvemmin syvennytään näihin aiheisiin. Ihmisellä on kuitenkin pitkä historia. Aikaisemman ajattelutavan ymmärtäminen voi auttaa meitä ymmärtämään myös nykyistä tilannettamme ja nykyistä ajatteluamme.

Tervetuloa mukaan!

Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!

Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga !

Valokuvaaja: Matias Ahonen.